keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Iltanen


Kun kissa tulee istumaan syliin. Kun se katselee, kuin lapsi tai ystävä, nojaa niin luottavaisin mielin.

Joku sanoi joskus, että luottavaisuuden merkki on se, kun kissa antaa taputella sen mahaa.

Omenat ja kaurahiutaleet paistuvat uunissa. Kävin ulkona, ja meidän oven takana tuoksui kaikkein parhaimmalle. Kerrankin.

Tykkään hiljaisuudesta. En muista, olisiko koskaan ollut niin, että en kestäisi hiljaisuutta. Omien ajatusten kanssa on hyvä olla.

Säryt ovat poissa, ja olenhan nuori.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti